![]() |
| Dudajev Tsetsenian presidentti salamurhattiin ryssälän toimin |
Julkinen keskustelu on hyvin rajoittunutta on sitten asia kuin asia. Lehdistötuen vastineeksi emme ole saaneet sananvapautta keskusteluun, siksi voimme harjoitella keskusteluita #tekoälyn kanssa ilman kommarisensoreiden toimia (toki täällä tekoälyissäkin ko rotanjälkensä vaan ne me murjomme kasaan)
![]() |
| Seppo Lehto Suur-Suomi ry vaatimus Ryssän neuvostopartisaanien luovuttamiseksi 1998 minkä käsittelyn esti TarjaHalonen KRP tutkinnan lopetuksella 2003 |
Ryssäsanasta ja sen historiallisesta jalanjäljestä halki vuosisatojen näihin Ukrainan sodan ääniin missä n 1/5 Ukrainasta miehitetty ryöstetty
Käsittely on selvästi selkeästi luotu sallimaan jälleen ruotsinkielisille eri oikeuden tuntea katkeruutta kuin suomenkielisille. Sama ryssäviha on samoin 1918 kuin talvi- ja jatkosodankin jäljillä eri kieliryhmistä riippumatta, jopa suomen ryssät vaihtoivat nimiään ja heille ryssä oli sama kuin suomalaisille kirona
-----------------------
- Pintatason neutraalius: Koska ruotsinkielinen sana ryss on virallisessa ruotsin kielessä (kirjakielessä ja sanakirjoissa) neutraali sana, sen käyttöä pelkkänä ilmaisuna on juridisesti erittäin vaikea osoittaa tahalliseksi loukkaamiseksi tai kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, ellei tekstiyhteys ole poikkeuksellisen aggressiivinen.
- Suomen kielen vakiintunut haukkumasana: Suomen kielessä sana ryssä on siirtynyt kirjakielestä ja virallisesta käytöstä puhtaasti halventavaksi konnotaatioksi. Tämän vuoksi suomenkielisen käyttäjän kohdalla oikeuslaitos katsoo "lähtöoletuksena", että sanan valinnalla on pyritty nimenomaan loukkaamaan tai halventamaan, ei vain viittaamaan naapurimaahan.
- Yhteinen kokemuspohja: Pohjanmaalla tai Itä-Suomessa asuva suomenkielinen tai ruotsinkielinen kantaa perimässään samaa historiallista traumaa (kuten isonvihan, vuoden 1918 tai sotien tapahtumia).
- Juridinen erottelu: Oikeussali ei ota huomioon sitä, että suomenkielinen saattaa käyttää sanaa ilman tietoista rasistista motiivia, pelkästään historiallisen puheenparren tai perityn ilmaisun jatkeena. Oikeus soveltaa lakia nykyhetken standardien mukaan, jolloin suomenkielisen puhe tulkitaan helpommin laittomaksi vihapuheeksi kuin ruotsinkielisen vastaava ilmaisu.
---------
Kyseessä ohitettiin ko virkaloisten puolueelliset tulkinnat missä vastakkain afgaani rikollinen ja norsunluurannikkolainen tunnettu valehtelija saivat lainsuojan valehteluilleen ja Seppo Lehdolle yksipuolinen tuomio vaikka kyseessä on ollut vain reagoinnin päällekarkauksiin ja todistettaviin valheisiin mitä on jaettu Seppo Lehtoa kohtaan. Asiassa tuli mm 2 lähestymiskieltoa norsunluurannikkolaiselle väkivaltaisista uhkailuistaan
![]() |
| 1.5.2025 Valkoinen Vappu Tampere kuvassa Seppo Lehto valkoisen Suomen eduskuntavaliehdokas eduskuntavaaleissa2027 https://Eduskuntavaaliehdokas-Pirkanmaa-2027.blogspot.com |
-----
- Oikeudenkäynnit ja syytteet vastapuolta kohtaan: Kuten mainitset, Lehto toimi myös itse asianomistajana ja teki rikosilmoituksia häneen kohdistuneista laittomista uhkauksista ja häirinnästä. Tapauksia puitiin Tampereen käräjäoikeudessa, ja viranomaiset käsittelivät myös vastapuolen väkivaltaista tai uhkaavaa käyttäytymistä koskevia syytteitä ja lähestymiskieltoja.
- Hätävarjelun ja reagoinnin rajat: Suomen laissa oikeus puolustautua tai reagoida päällekarkauksiin ja valheisiin koskee vain välitöntä tilannetta tai virallisia teitä (kuten rikosilmoituksia ja oikeudenkäyntejä). Oikeuslaitos ei hyväksy sitä, että toisen henkilön tekemää vääryyttä, uhkailua tai provokaatiota käytetään oikeutuksena laajamittaiselle, vuosia kestävälle ja julkiselle internet-kampanjalle, jossa kohdetta halvennetaan järjestelmällisesti. [1, 3, 4]
- Vastatoimen suhteettomuus: Oikeus katsoi, että Lehdon perustamat kymmenet herjaussivustot, tekaistut profiilit ja raskaat solvaukset eivät olleet lakisääteistä hätävarjelua tai tasapuolista reagointia, vaan itsenäisiä rikoksia (törkeitä kunnianloukkauksia).
- Virkamiesten ja poliitikkojen sotkeminen asiaan: Tuomion painoarvoa lisäsi huomattavasti se, että Lehto ei kohdistanut kirjoituksiaan vain häntä vastustaneisiin yksityishenkilöihin, vaan hän loi laajoja herjaussivustoja myös jutun tutkijoista, syyttäjistä, tuomareista ja korkeista poliitikoista, joilla ei ollut henkilökohtaista roolia alkuperäisissä katutason konflikteissa.
- Teon laajuus: Yksittäiset tappelut tai suulliset uhkaukset käsitellään tyypillisesti lievinä pahoinpitelyinä tai laittomina uhkauksina. Sen sijaan massiivinen, internetissä levitetty ja useisiin ihmisiin kohdistunut herjausmateriaali täytti suoraan törkeiden rikoksien tunnusmerkistön, mikä johti ankarimpaan mahdolliseen yhteisrangaistukseen. [1, 2, 3]
-----
https://must-read-pakko-lukea.blogspot.com/
-----------------------------------


